---

 

Mobiilielämä on tuonut meille uudenlaisen arjen. Iso osa tämän digitalisaation ja mobiiliuden tuomista asioista ovat positiivisia arjessamme. Mobiilius on monella tapaa myös muuttanut koko arjen rakenteita. Mitä tämä kaikki tulee tarkoittaa yhteiskunnan kannalta, on vielä hämärän peitossa.

Tämä kaikki tarkoittaa käytännössä muutamia isoja eroa arkeemme, joita ovat mm.

• olemme aina saatavilla

• puhelin ja samalla pelikone on aina mukanamme

• työajan rajat vapaa-ajan kanssa ovat hämärtyneet

• työskentely kotona omassa tilassa lisääntyy

80-luvun pelaajat ovat kasvaneet aikuisiksi. He ovat eläneet läpi tämän muutoksen. Pelaamisesta on oikeasti tullut kaikkien ikäluokkien harrastus ja ajanviete, ja niin vedonlyönti, korttipelit, sotapelit, taktiset pelit, seikkailu- ja toimintapelit kuin kaikki muutkin pelit ovat löytäneet oman paikkansa arjessamme. 80-luvulla eikä vielä 90-luvullakaan tätä hyväksymistä voitu edes kuvitella.

Ongelmiakin on matkan varrella tullut, mutta niitä on kohdattu ongelma kerrallaan. Pelaamisessa ja elämässä meillä kaikilla ovat samat rajoitteet: 24 tuntia vuorokaudessa.

Pelaamisen roolit arjessa

Digipelit ovat löytäneet tiensä meidän arkeemme. Iso osa kasvusta tulee sen kautta, että jokaisella aikuisella on älypuhelin aina mukana taskussaan.

• Mobiililaitteiden ansiosta pelaaminen ei ole enää sidottu tiettyyn paikkaan tai aikaan

• Pelaaminen tapahtuu missä vain

• Voit pelata koska vain

Pelaamisen aikatauluttomuus voi johtaa siihen, että pelaamista tapahtuu esimerkiksi kesken työn, opiskelun tai ihmissuhdehetkien – ja tällöin se alkaa vaikuttaa arjen hallintaan negatiivisesti.

Pelaaminen ei ole aina ongelma, eikä itse pelaaminen

• koska ja kauan pelaat voi olla ongelma

• satunnainen rentoutuminen pelin parissa on ok

• pelin jatkuminen pitkälle työhön, ei ok

• pelaaminen syrjäyttämässä unen, liikunnan ja sosiaaliset suhteet, ei ok.

Jokaisen pelaajan pitäisi välillä pysähtyä, ja miettiä itseään pelaajana. Miksi pelaamme, ja milloinka pelaamme?

Pelaamisella on useita eri rooleja, ja on hyvä tunnistaa, millainen rooli itselläsi on pelien suhteen:

• tyhjän ajan täyttäminen satunnaisesti pelaamalla mobiilipelejä

• ammattimainen suhtautuminen ja tavoitteellisuus pelaamisessa

• jokapäiväinen tapa uppoutua pelimaailmoihin useammaksi tunniksi

• pelaamisen striimaus harrastuksena tiettynä aikataulutettuna harrastuksena

• mobiilipelien pelaaminen aina kun aikaa löytyy paikasta välittämättä

Totta kai muitakin rooleja pelaamisessa on, varsinkin jos ottaa mukaan pelaamisen alkuperäisen lähtökohdan eli sosiaalisuuden. Olemme aina pelanneet pelejä toisten kanssa, joukkueina tai yksi yhtä vastaan. Ennen meillä oli korttipelit, lautapelit ja pihapelit sekä urheilu, mutta nykyään entistä useampi aikuispelaaja löytää sen peliviettinsä täytön mobiilipeleistä tai oman kodin tietokoneen ruudulta – kysymys kuuluukin, koska on syntynyt ongelma, ja koska pelaaminen on ok.

Mobiilipelaamisen erityishaasteet

Mobiililaitteilla pelaaminen voi tuntua viattomalta ajantapolta – pikainen peli bussissa tai ilta ennen nukkumaanmenoa. Ongelmia syntyy, 

• kun pelaamisesta tulee päivän rutiini ja sen alle jää muita päivän tehtäviä

• jos nukkumaan meneminen siirtyy pelitilanteiden viedessä liikaa aikaa

Mobiililaitteiden helppo saatavuus tekee niistä myös helposti koukuttavia. Mobiilipelaaminen usein sekoittuu muuhunkin mobiilikäyttöön, sosiaalisten medioiden selailuun, suoratoiston seuraamiseen, jolloin mobiilius valtaa ison osan omasta arjesta, ja olisi oikeasti tarpeen miettiä uusia tapoja selvitä omasta arjesta.

Mobiilipelit ovat fiksuja, ne

• hyödyntävät meidän ihmisten psykologisia perusmekanismeja

• ne osaavat palkita meitä, mistä pelaajat pitävät

• ne perustuvat jatkuvaan etenemiseen pelissä, mikä houkuttelee uudelleen pelaamaan.

Pelaaja ei välttämättä huomaa ajankulua pelatessaan, ja peli siten keskeyttää muuta toimintaa. Tietoisuus näistä mekanismeista auttaa hallitsemaan pelaamista – ja suunnittelemaan pelaamiselle selkeät ajalliset rajat. Ennen ajateltiin, että pelaaminen on vain nuorille, joten useissa lähteissä ja mediassa yhä puhutaan pelaamisesta nuorten harrastuksena, mutta tosiasiassa yli puolet suomalaisista aikuisista pelaa aktiivisesti digitaalisia pelejä viikoittain!

• ajanvietepelit

• sotapelit

• kasinopelit

• strategiapelit

• taktiikkapelit

• tietopelit

• perinteisten pelien mobiiliversiot

80-luvulla alkanut kehityskäyrä pelien suhteen on johtanut nykymaailman tilanteeseen, missä pelejä tuotetaan kaikille ikäryhmille, ja esimerkiksi e-urheilun saralla on tarjolla turnauksia aina nuorista senioreihin saakka.

Koska pelaaminen kannattaa?

Paras aika pelata on,

• kun muut velvollisuudet on hoidettu

• pelaaminen toimii rentouttavana, ei kuormittavana elementtinä. 

Pelaaminen voi oikeasti kannattaa raskaan työpäivän tai koulupäivän jälkeen. Kunhan päivän tärkeimmät työt on tehty. Se voi oikeasti toimia palauttavana asiana päivän ajalle.

Samoin viikonloppuisin tai lomilla voi pelata vapaammin, kunhan peliaika ei vie liikaa tilaa muilta aktiviteeteilta.

Mutta ei pidä tuudittautua myöskään minkään kalenterisovelluksen aikatauluihin, vaan tärkeintä omat päätökset – vaikka pelaaminen saattaisi tuntua stressiä poistavalta toiminnalta, olisi todennäköisempää saada enemmän hyötyä omaan hyvinvointiin lähteä pienelle kävelyllä ulos, tai vielä parempaa: lähteä käymään kaverin luona, sitä mitä tehtiin ennen digitalisaatiota ja sosiaalista mediaa!

Toinen hyvä hetki pelata on silloin, kun peliä käytetään tietoisesti yhteisölliseen ajanviettoon.  Pelimarkkinoilla on paljon sellaisia pelejä, joissa on mukana jopa tuhansia pelaajia yhtä aikaa. Tällaiset moninpelit voivat tuoda yhteen ystäviä tai perheenjäseniä, ja niiden kautta voi myös löytää aivan uusia ystäviä maailman toiselta puolelta.

Pelaaminen on useimpien tutkimusten mukaan hyväksi, oikein annosteltua. Liikaa pelatessa se on pakokeino, joka peittää muita arjen ongelmia tai vie liikaa aikaa ihmissuhteilta.

Ennen pelaamisen aikakautta käytettiin nimenomaan sosiaalisten verkostojen luomiseen ja onneksi nykypäivänä löytyy esimerkiksi lähiökapakoita, joissa asiakkaille on tarjolla lautapelejä – tämäkin on yhteisöllisyyttä, ja pelaamisen hyviä puolia.

Mobiilipelaamisen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin

Vaikka mobiilipelaaminen on usein yksilöllistä, se voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin.

Tarkkaile vaikuttaako pelaamisesi näihin asioihin:

• vie huomiota keskustelusta

• vie aikaa yhteisestä ajasta, tai perhehetkistä

• pelit keskeytyvät, kun käyt syömässä

• et voi lähteä perheen kanssa ulos, kun pitää pelata

On myös hyvinkin mahdollista, että pelatessaan mobiilipelejä unohtaa kaiken vieressä tapahtuvan, joka saattaa ja aiheuttaakin ongelmia parisuhteissa. Tämä pahenee entisestään, jos käytät vastamelukuulokkeita pelatessasi.

On tärkeää olla läsnä ihmisille silloin, kun ollaan yhdessä. Pelaamisen ei tulisi tapahtua muiden kustannuksella. Tietoisen päätöksen tekeminen siitä, milloin ja missä pelataan, auttaa säilyttämään terveet rajat pelaamisen ja ihmissuhteiden välillä. Valitettavasti tosiasia on, että aikuispelaaminen on vielä niin uusi asia, että emme oikein osaa suhtautua siihen, emmekä osaa opettaa uusille sukupolville oikeanlaista suhtautumista pelaamiseen, tai sosiaaliseen mediaan ja sen luomiin näennäisiin odotuksiin – kaikki on vielä vähän liian uutta meille kaikille.

Milloin pelaaminen muuttuu ongelmalliseksi?

Pelaamisesta tulee ongelmallista, kun se vaikuttaa negatiivisesti muihin elämänalueisiin:

• työhön

• opiskeluun

• ihmissuhteisiin

• uneen

• fyysiseen hyvinvointiin. 

 

Koska pitäisi sitten pitää taukoa pelaamisesta? Ainakin jos se aiheuttaa riitoja kotona. Tai jos et voi kertoa pelaamisestasi rehellisesti. Useimmiten sitä vain ei pelaaja itse huomaa, joten vastuu siirtyy osittain pelaajan omaan sosiaaliseen piiriin, jossa toivottavasti on henkilöitä, jotka oikeasti välittävät pelaajasta.

Myös jatkuva ajatus peleistä, halu palata pelin ääreen ja vaikeus lopettaa kertovat siitä, että pelaamisesta on ehkä tullut enemmän pakko kuin valinta. On hyvä ymmärtää joko yksin tai kaverin avustuksella, että on aika hakea apua.

Pelaaminen on parhaimmillaan hyväksi

Parhaimmillaan kaikki pelaaminen on hyvää viihdettä arjen ja työn oheen. Se voi tuoda elämään juuri sitä tarvittavaa jännitystä ja iloa, sekä seuraa ja uusia sosiaalisia verkostoja sekä oikeaan elämään, että siihen laajempaa digitaaliseen elämään.